Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!


Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!

Sivun oikeasta reunasta löydät opettajan ohjeet ryhmätyöhön sekä linkin kurssikeskusteluun. Toivotan jokaiselle hauskoja ja hyödyllisiä hetkiä länsimaisen kirjallisuuden parissa työskennellessä.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Valistus


  • Oli 1700-luvulla
  • Suosittiin kehittäviä ja opettavaisia aiheita.
  • Asiaproosaa, tietopainoitteista kirjallisuutta
  • Valistuskirjallisuuden tehtävänä oli ylistää järkeä ja saada tavalliset kansalaiset ajattelemaan
  • Kuvattiin usein yksilöä

Ajankuvalle tyypillistä

  • Valitus korosti tiedon ja järjen merkitystä. Aatteena se pyrki uudistamaan yhteiskuntaa. Valistusajattelijat halusivat edistää mm. tiedettä ja ihmisoikeuksia. Kuuluisimpia valistusfilosofeja olivat Voltaire, Rousseau ja Kant.
  • Rationalismi tarkoittaa järkeen perustuvaa ajattelua, jossa kokemuksella hakittu tieto ei ole pätevä. Empirismi on rationalismin vastakohta. Empirismissä tieto perustuu siis kokemukseen.
  • Sturm und Drang oli saksalainen liike 1700-luvun loppu puolella, joka painotti yksilön tunne-elämän voimakasta esittämistä. Se vaikutti musiikki- ja kirjallisuusmaailmassa. Tunnetuimmat liikkeen kannattajat olivat von Goethe ja Schiller.
  • Kirjeromaani on romaanin alalaji ja nimensä mukaiseti muodostuu kirjeistä tai kirjeenvaihdosta.

Historialliset tapahtumat

  • Englannissa ennakkosensuuri lakkautettiin 1695
  • Yhdysvaltojen itsenäistyminen 1776
  • Ranskan suuri vallankumous 1789-1799
  • Liberalismi syntyi valistusajalla
  • Sanomalehdistö kehittyi

Valistusajan kirjailijoita

  • Daniel Defoe: Robinson Crusoe

  • Jonathan Swift: Gulliverin retket

  • Voltaire: Candide

  • Jean- Jacques Rousseau: Emile eli kasvatuksesta

Jean-Jacques Rousseau, Emile ali kasvatuksesta 1762 (KV s.104)

  • Rousseau kirjoittaa opettavaiseen ja asiantuntevaan sävyyn. Tekstissään hän kehottaa ihmisiä turvautumaan järkeen ja elämään aitoa ja luonnonmukaista elämää.
  • Rousseau kuvaa ihmistä sellaisenaan kuin sen näkee. Ihmisellä on omatunto ja intohimo, jotka vastustavat toisiaan.
  • Ihminen etsii ''kuviteltua onnea''. Se, mitä ihminen pelkää, tuntuu tulevan nopeammin lähemmäs ja lähemmäs; esimerkiksi kuolema.
  • Teksti ei ole aivan tyypillinen valistusajalle, sillä Rousseau käyttää paljon omia tulkintojaan tekstissään.

Lähteet

1 kommentti:

  1. Yksilöön keskittyminen tarkoitti paljolti myös ihanneihmisen ja esimerkkihenkilöiden kuvausta. Valistusajan esimerkkihenkilö oli järkiperäisesti asioita tarkasteleva ja itseensä luottava henkilö, joka kykeni selviytymään uusista tilanteista sivistyksensä, ajattelunsa ja viisautensa avulla. Empiiristen havaintojen perusteella kirjallisuuden sankarit kykenivät voittamaan vastoinkäymisiä ja samalla nousemaan uudelle tasolle ihmisyydessään.

    Kaikkinainen kulttuurin vakavamielinen harrastaminen kuului myös valistusajan ihmisihanteeseen. Mm. nuorten ylhäisten naisten tuli hyviin naimisiin päästäkseen osata laulaa, soittaa pianoa ja hallita kuvataiteen sekä käsitöiden salat.

    Sanomalehdistön ja kirjastolaitoksen synnyn sekä tietokirjallisuuden nousun lisäksi valistusaikaa kuvaa kirjakahviloiden toiminta: ihmiset halusivat osoittaa sivistyneisyyttään näyttäytymällä kirjallisuuteen uppoutuneena bulevardin varren kahvilassa. - Olisipa oikea kirjakahvila Lappeenrannassakin!

    VastaaPoista