Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!


Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!

Sivun oikeasta reunasta löydät opettajan ohjeet ryhmätyöhön sekä linkin kurssikeskusteluun. Toivotan jokaiselle hauskoja ja hyödyllisiä hetkiä länsimaisen kirjallisuuden parissa työskennellessä.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Renessanssi

• Renessanssia on vaikea määritellä niin ajallisesti, sisällöllisesti kuin alueellisesti, sillä sen aikakausi
on tulvillaan erillaisia saavutuksia ja tapahtumia.Vakiintunut näkemys renessanssin ulottuvuudesta on 1300-luvun alusta (uuden ajan alusta) 1600-luvun alkuun (tieteellisen vallankumouksen alkuun).
• Renessanssi (elpyminen,uudelleensyntyminen) sai alkunsa Pohjois- ja Keski-Italian kaupunkivaltioissa 1300-luvun lopulla,missä kaupankäynti oli vilkasta.(Pohjois-Italiaa olivat myös vaurastuttaneet ristiretket.)Kyseiset alueet elivät nopean kasvun ja vaurastumisen aikaa, mikä edesauttoi taiteen ja tieteen syntyä. Rikkaat kauppiassuvut rahoittivat taiteilijoiden tekemää työtä ja näin ollen arkkitehtuuri ja kuvataide kokivat uuden nousun.
• Renessanssin aikakausi syntyi vastakaikuna sitä edeltäneelle keskiajan teologiselle hengenelämälle, jumalakeskeisyydelle.
• Syntyi humanisteja, antiikin kulttuuriin perehtyneitä, joiden mielestä taiteen, kirjallisuuden ja puhetaidon tuli auttaa ihmisiä vapautumaan ja itsenäistymään katolisen kirkon kahlitsemasta maailmankuvasta.
• Uudet keksinnöt ja löydöt vahvistivat entisestään ihmisen luottamista itseensä ja omiin voimiinsa.
• Renessanssin ihanneihmiseksi muodostui ”uomo universale”, yleisnero,joka oli monitaitoinen, laajasti sivistynyt,antelias ja jalo soturi samassa persoonassa. Tunnetuinpia Leonardo da Vinci ja Michelangelo.

Taustaa:
• 1400-luvulla Kolumbus löysi Amerikan ja, todisti ettei Maa ole litteä vaan pyöreä.
• Gutenberg keksi kirjapainotaidon 1400-luvulla, mikä mahdollisti painettujen nuottien ja aatesuuntien ennenkokemattoman levikin.
• 1500-luvulla Martin Luther käynnisti uskonpuhdistuksen.
• Kopernikus ja Galilei osoittivat ainoaksi oikeaksi heliosentrisen maailmankuvan, 1500-luvulla.
• Musiikkimaailmassa hyväksyttiin terssi-intervalli harmoniaan, jota vielä keskiajalla pidettiin riitasointuna, soitinrakennuksen kehittymisen myötä instrumentaalikokoonpanot laajentuivat ja puhallinkokoonpanoille sävelletty musiikki hyväksyttiin sekä maallissessa että kirkollisessakin ympäristössä.
• Maalaustaiteessa luovuttiin keskiaikaisesta arvoperspektiivistä, mutta vastoin keskiaikaisia tapoja taiteilijat halusivat ikuistaa nimensä alttareihin ja kirkkojen seiniin.
• Kirjailijat pyrkivät kirjoittamaan kansankielellä 1200- ja 1300-luvun vaihteessa syntyneen ”dolce stil nuovo” , suloinen uusi tyyli, suuntauksen vaikutuksesta.

Giovanni Boccaccio (1313–1375): Decamerone

sadasta novellista koostuva teos

seitsemän nuorta aatelista lähtee 1300-luvun Italiassa maaseudulle paeten ruttoa ja kertoo tarinoita päivittäin eri teemoista

renessanssin ajattelutapaa: pitää ihmisten välisiä suhteita luonnollisina ja kritisoi kirkkoa

novellitaiteen aloittaja

Cervantes (1547–1616): Don Quijote

nykyaikaisen romaanin pohja

parodia keskiaikaisesta viihdekirjallisuudesta (ritarikirjallisuudesta)

- Don Quijote on köyhä mies, joka menee sekaisin ritariromaaneista ja lähtee pelastamaan maailmaan aseenkantajan ja aasin kanssa. Hän taistelee tuulimyllyjä vastaan ja riehuu ympäri maata.

huvittava, viihdyttävä erilainen teos, joka jäi historiaan

William Shakespeare (1564–1616):

historiallisia aiheita kansanperinteestä ja keskiajan kronikoista

syvällistä kuvausta ihmissielusta

Romeo ja Julia

o varhaisin mestariteos

o tragedia rakastavaisista, joiden suvut ovat vihoissa keskenään àrakastavaiset kuolevat lopussa ja tapahtuma saa ylimyssuvut sopimaan ikiaikaiset riitansa

Hamlet

o Hamlet, Tanskan prinssi, tapaa isänsä haamun. Hamlet saa tietää setänsä tappaneen isän, jotta pääsi itse kuninkaaksi. Tulee Hamletin vuoro kostaa ja hän keksiikin juonta setänsä kostoksi

o ristiriitaisuus päähenkilössä: haluaisi toimia ja samaan aikaan kadota ja paeta à tyypillistä renessanssia

o pisin ja luultavasti tunnetuin näytelmä

Macbeth

o tragedia, jonka teemoina rikos ja vallanhimo

o Macbeth murhaa kuninkaan ja hänet kruunataan kuninkaaksi. Lopulta hän kokee täyden tuhon julmuutensa vuoksi


Runoanalyysi: Ballaadi (jutustelua), Francois Villon (1456-61). Suomentanut Veijo Meri.

• Muusta renessanssin runoudesta poiketen runoilija ei ammenna aihettaan kreikkalaisten jumalien, nymfien ja satyyrien maailmoista, vaan käy läpi aistejaan. Hän puhuu näkö-,haju-, ja tunneaistiensa kautta ympäristöstöstään ja antaa mielikuvan siitä, että hän tietää kaiken ympäröivästä maailmastaan ,muttei itsestään mitään. Niin kuin hän jokaisen säkeistön lopussa toteaa ”tunnen kaiken,paitsi itseni”. Ajatusta tukee sen ilmestyminen renessanssin aikakautena, jolloin yleisneroutta, kaikkitietävyyttä, pidettiin ihmisihanteena. Tällöin runoilijan voisi olettaa olevan havahtunut kaiken tuon tiedonjanon keskellä ajatukseen, ettei hän tiedä itsestään enään mitään.
• Runossaan runoilija ei pyri käyttämään kauniita ilmaisuja tai vertauskuvia, eikä kiinnitä huomiota johdonmukaisuuteen, mikä tekee runosta vaikeselkoisen ja yksinkertaisen. Hän aloittaa aina säkeensä sanalla ”tunnen”, lukuunottamatta viimesen säkeistön ensimmäistä säettä, joka alkaa sanalla ”prinssi”. Vosi kuvitella, että tällä keinolla runoilija pyrkii puhumaan lukijoilleen, kansalaisilleen mahdollisimman yksinkertaisesti ja omalla kielellä, vastoin katolisen kirkon tapoja ja oppeja.
• Runoa voisi myös kuvailla hyvin yhteiskunnalliseksi ja aikansa ajankohtaiseksi. Siinä ilmenevät ihmisihanteet,poliittinen ajattelu,tieteen arvostus jne. Yleisesti katsoen runoilija luettelee kaiken ympäriltään huonousjärjestyksessä, maitoon menneestä kärpäsestä kaiken syövään Kuolemaan.

Runoanalyysi: Armoton kauneus, Geoffrey Chaucer (1300-l. loppupuoli). Suomentanut Aale Tynni.

- Runossa esiintyvän naishahmon kauneuden korostaminen ja yksityiskohtien tarkastelu tuovat esille renessanssin tyylipiirteitä, joiden sivussa runoilija kertoo ajattelutavastaan käyttäen symboleja.

- Puhujan haltioitunut äänensävy muuttaa runon loppuosan onnettomaksi ja ensimmäisen virkkeen toistuessa kolmesti, runon äännerakenne muuttuu.

- Runo muistuttaa lajiltaan oodia eli ylistyslaulua, jonka kautta runoilija käyttää vastapareja ja samalla ilmaisee tunteitaan naishahmoa kohtaan.

- Rakenteeltaan runo koostuu viidestä virkkeestä ja runossa esiintyvää naishahmoa kuvaillaan myös eeposmaisesti.




Lähteet:
• Historiankirja: Muutosten maailma
• Äidinkielen ja kirjallisuuden käsikirja
• Kapellimestari Kari Hailin lausutut sanat
•http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssin_kirjallisuus
•http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi4/renessanssikirjallisuuden-klassikot.html

1 kommentti:

  1. Länsimaisen novellin lähtökohtana pidetyn Decameronen kohdalla on pientä tarkentamista: 3 ylhäistä miestä ja seitsemän ylhäistä naista pakenevat ruttoa maaseutulinnaan kymmenen päivän ajaksi. Noiden päivien aikana jokainen kertoo yhden tarinan, yhteensä siis sata kertomusta. Decameronessa luodaan myös ensimmäistä kertaa kehyskertomus ja sisäkertomukset proosaan.

    Myös Don Quiotesta lisään muutaman täydentävän seikan, koska sen henkilöt toistuvat alluusioina kirjallisuudessa nykypäivänäkin. Päähenkilö on siis Don Quiote, joka taistelee tuulimyllyjä vastaan. Hänelle ja hänen keskiaikaiselle ritari-ihanteelleen romaani erityisesti naureskelee. Hänen apurinsa ja "siivelläeläjänsä" Sancho Panza ja uskollinen, raihnainen hevosensa Rosinante mainitaan myös usein kirjallisuudessa. Lisäksi romaanista kannattaa muistaa kaunis Dulcinea, jota päähenkilö taisteluillaan pyrkii valloittamaan. Modernimmassa maailmassa Dulcineaa ei kuitenkaan ole helppo vanhanaikaisella ritarillisuudella enää hurmata. Dulcinea onkin kirjallisuudessa usein tavoittamattoman unelmien naisen symboli.

    Yleisnerojen aikakautena ja keksintöineen renessanssi on purettu yllä hyvin. Käsikirjasta kannattaa lueskella tämän lisäksi Shakespearen näytelmistä s. 310. Jos Shakespearea ei yhdistä renessanssiin, todistaa takuuvarmasti sivistymättömyytensä...

    VastaaPoista