ROMANTIIKKA

· Romantiikan tyylisuuntaus syntyi 1700-luvulla Euroopassa ja sen valtakausi ajoittui 1780-1840.

· Sai alkuunsa Saksassa ja josta levisi sittemmin Ranskaan, Englantiin sekä vähitellen muihin Euroopan maihin.

· Alussa kirjallisuusfilosofian liike, mutta levisi muihin taideosa-alueisiin

· Suuntauksen nimesi saksalainen filosofi Friedrich Schelling.

· Saksassa oli liike oli voimakkaimillaan:

o Friedrich Schiller

§ Wilhelm Tell, Don Carlos

o Sturm und Drang

§ Yksilöllisyyden ratkaisun korostaminen ja oman tien hakeminen

· Jaetaan varhaisromantiikkaan sekä täysromantiikan kauteen.

· Vastavalistus

o Jean- Jacques Rousseau

o Syntyi vastareaktioksi valituksen järjen korostamiselle sekä klassistiselle estetiikalle.

· Puhkesi kukoistukseen Ranskan vallankumouksen aikaan.

· Ranskan vallankumous 1789

o Kannatti mielipiteen ja omatunnon vapautta.

o Ihmiset pyrkivät irtautumaan sekä tiedollisesti että yhteiskunnallisesti vanhoista aukroriteeteistä.

o Vapaus, veljeys ja tasa-arvo

· Romantiikan aikana painotettiin kiihkeitä tunteita, vapautta sekä mielikuvitusta. Myös kaikenlainen yliluonnollinen, henkimaailma ja ihmissielun pimeä puoli olivat osana tätä tyylisuuntaa.

· Melankolinen kaipuu on loputonta eikä sen rajaa pystytä koskaan täyttämään lopullisesti

· Äärimmäiset omakohtaiset kokemukset ei voitu jakaa muiden kanssa → romantiikkojen kärsimys sekä yksinäisyys.

· Romantiikka hiipui 1800-lopulla realismin syntyyn ja väistyi lopullisesti 1900-luvun alussa

Vastavallankumous valistukselle:

· Toisin kuin valistuksessa, kirjallisuudessa suosittiin irrationaalisuutta, usein kirjat olivat myös tarkoituksellisen epäloogisia. Romantiikka suosi mielikuvitusta ja tunteita yli järjen, tavoitteenaan arkipäiväisyyden ja rationaalisuuden pakeneminen; läpi romantiikan ajan kirjallisuuden kulkeekin tietoinen taistelu akateemista tyyliä vastaan.

· Valistuksenaikainen yhteiskunnan korostus korvattiin yksilön, erityisesti taiteilijan, vahvuudella ja erinomaisuudella.

· Esteettisyys ajoi käytännöllisyyden edelle.

Vahvojen tunteiden, kaipuun ja eskapismin aikaa

· Weltschmerz eli maailmantuska – maailma ei riitä mielikuvituksellisuuteen

· Kaipuun sininen kukka

o Runoilija Novaliksen keksimä käsite, saksalaisen romantiikan tunnuskuva

o Ikuinen kaipuu jostain suuremmasta tässä maailmassa

o Eskapismi eli todellisuuspakoisuus

§ Teemoissa näkyy kaipuu jostain arkea suuremmasta moraalin tilalle

o Suuret tunteet: onneton rakkaus, viha, suru, pelko, kaipuu, jännitys

o Vapauden kaipuu, seikkailut

o Yksilön korottaminen – sankaritekojen ihannoiminen

§ Mielikuvitus, oikullisuus ja selittämättömät tunteet ja asiat valistuksen järjen, hyödyn ja moraalin tilalle

Isänmaan ylistystä ja kummitusten ulinaa
Kansallisromantiikka:
Isänmaata, oman kansan perinteitä ja erikoisominaisuuksia korostava sekä ihaileva kirjallisuus.

· Historiallisista aineksista ammentaminen: Walter Scott, Alexandre Dumas

· Kiinnostus historiallisiin tapahtumiin ja niiden tutkiminen johtaa nykyaikaisen historiankirjoituksen syntyyn.

· Historian tutkiminen saa kirjailijat kiinnostumaan oman maansa kulttuuriperinteestä ja vaiheista, ns. "kansallistunto" herää.

o Kansanrunous, eepokset; Elias Lönnrot: Kalevala

· Kirjallisuudessa pyritään kuvaamaan kullekin kansalle ominaisia piirteitä ja romantisoidaan voimakkaasti ihmisten arkipäiväinen elämä; J.L. Runeberg: Saarijärven Paavo

· Ei luo realistista kuvaa oikean kansalaisen elämästä vaan maalailee runollisia mielikuvia.
→ Myöhemmin kansallistunnon kautta lähtee syntymään kansallinen realismi, joka pyrkii romantiikan vastaisesti kuvaamaan kansan eloa ja tuntoja realistisesti; Aleksis Kivi: Seitsemän Veljestä

Kauhuromantiikka:Yöpuolen teemoja ja jännitystä, tuntemattoman pelkoa ja rappioituneita mieliä

“Ihmiskunnan vanhin ja vahvin tunne on pelko, ja vanhin ja vahvin pelko on tuntemattoman pelko.” – H. P. Lovecraft

· Kauhuromantiikka on saanut paljon vaikutteita goottilaisuudesta ja keskiajalta, ja näiden aikakausien ihannointi on voimakkaasti läsnä.

· Tapahtumat sijoittuvat goottilaisen arkkitehtuurin miljööseen: linnat, tornit, täysikuu

· Keskiajan vaikutus on nähtävissä lähinnä kauhun luomisessa; keskiössä ovat keskiajan ilmapiirille tyypilliset irrationaaliset pelot ja ihmismielen synkkyyden selittämättömyys.

· Kauhuromantiikka voidaan pääpiirteissään jakaa kahteen tyyppiin:

o Yliluonnollisuuteen pohjautuva kauhu:

§ Kummitukset, hirviöt

§ uskonnolliset menot ja yliluonnolliset voimat; kiroukset, okkultismi, noituus, selittämättömät näyt.

o Psykologinen kauhu:

§ pirstaleinen mieli, hulluus, rappio, ahdistuneisuus

§ tuntemattoman pelko; kuolema

Kauhuromantiikan teemat ja miljööt ovat paljolti nykyään näkyvissä rock- ja heavy-kulttuurissa sekä muussa populääritaiteessa.

Dagon (muinainen jumalolento, joka esiintyy myös Lovecraftin novelleissa)

 

Sadut:Romantiikan ajalla eläinsadut eli faabelit nousivat jälleen.

· käsittelevät ihmisen elämää ja yhteiskuntaa personifioitujen eläimien kautta.

· Sadut ovat lähes aina moraalisesti opettavaisia, joissa ns. paha voima, väärä moraali, saa lopussa palkkansa.

· Grimmin veljekset

· H. C Andersen

Keskeisiä kirjailijoita ja teoksia:

- Lordi Byron - Childe Haroldin pyhiinvaellusmatka

- John Keats - Oodi satakielelle, Oodi kreikkalaiselle uurnalle

- Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo, Järki ja tunteet

- Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani

- Emily Brontë - Humiseva harju

- Victor Hugo – Pariisin Notre Dame, Kurjat

- Alexandre Dumas vanhempi – Kolme muskettisoturia, Monte-Criston kreivi

- Alfred de Musset – Vuosisadan lapsen tunnustuksia

- Aleksandr Puškin – Jevgeni Onegin, Boris Godunov

- Nikolai Gogol – Pietarilaisnovelleja, Kuolleet sielut, Reviisori

- Kauhuromantiikkaa:

- Edgar Allan Poe – kymmeniä novelleja ja runoja, mm. Korppi-runo ja Ligeia, Morella, Berenike ja Kielivä sydän –novellit

- H. P. Lovecraft – Dagon, Varjo Innsmouthin yllä, Cthulhun kutsu, Ulkopuolinen, Hän, joka tuli käymään, Herbert West – elvyttäjä, Unen seinämän takana

- Mary Shelley – Frankenstein

- Bram Stoker – Dracula

- Kansallisromantiikkaa:

- Eepokset: Kalevala, Beowulf, Rolandin laulu, Kalevipoeg, Niebelungeinlaulu, Cid, Edda (kansalliseepoksiksi, vanhoja taruja)

- J. L. Runeberg – Saarijärven Paavo

Goethe, Tennyson ja Krylov (KV s. 105)

· Goethe

o Vahvat, tunteelliset sanavalinnat

o Elävä kuvailu

o Voimakkaat tunteet pääosassa

· Tennyson

o Luonnon romantisoiminen

o Kaipuu yhteyteen jonkin suuremman (luonnon) kanssa

· Krylov

o Loppusoinnut

o Personifikaatiot

o Faabeli

o Perinteinen runo

LÄHTEET:
Wikipedia
Äidinkielen Käsikirja, WSOY
http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=67

http://koulutus.ulvila.fi/data/doc//kirjallisuus.htm

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm

http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/kansallisromantiikka_johdanto.html
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/sanasto/kansalli.html