POSTMODERNISMI JA MAAILMANSOTIEN AIKA

Aikakausi on alkanut ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja kattaa myös maailmansotien välisen ajan. Aikakauden päättymistä ei vielä tiedetä, sillä vasta seuraavat sukupolvet määrittelevät aikakauden loppumisen. Maailmansodat ovat suurimmat tekijät, jotka ovat vaikuttaneet aikakauden kulttuuriin. Euroopassa oli levotonta ja hermostunutta. Taloudellinen ja moraalinen toipuminen kesti kauan. Sotien takia tietysti propaganda on ollut hyvin yleistä ja monia teoksia, kuten Hitlerin Taisteluni, on kokonaan kielletty. Toisaalta taas aikakaudella on myös voinut vapaasti kirjoittaa mistä haluaa, rajoja on rikottu ja monia tabuja on nostettu esille kirjallisuuden kautta. Aikakaudella on ollut luvallista kirjoittaa yhdistelemällä eri tyylejä ja käyttää myös vanhojen aikakausien piirteitä, eli selkeitä rajoja ei ole. Kirjallisuus on monimuotoisempaa kuin ikinä.

POSTMODERNISMI

- kehittynyt 1900-luvun lopulla suoraviivaisen modernismin vastareaktioksi

- rakentuu entisaikojen tyylikausien pohjalta lainaten yksityiskohtia ja teemoja vanhoista teoksista

- kyseenalaisti ihmiskunnan kyvyn hallita ja selittää todellisuutta

- murentanut aatteillaan kristillisen kirkon asemaa


Postmoderni kirjallisuus

- lyhytproosa eli novellit suosittu kirjallisuudenlaji

- rönsyilevää, sirpalemaista, levotonta

- kerronta tunteetonta ja neutraalia

- päähenkilöt rauhattomia, ympäristöönsä sopeutumattomia ja identiteettinsä kadottaneita

- päähenkilönä oli usein hyvä ihminen, mikä auttoi lukijaa arvojen etsinnässä

- sukupuoliroolien murtuminen

- tyylikeinoina pastissi eli tyyli-imitaatio, intertekstuaalisuus, katkeileva kerronta, parodia, metafiktio (fiktio fiktiosta) sekä ironia

- ajan kirjallisuus tyyli ja kieli ovat kokeilevia, erilaisia rakennekokeiluja

- kansainväliset aiheet lisääntyivät


Kirjoja ja kirjailijoita

Maailmalla:
- Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies (1979)
- Umberto Eco: Ruusun nimi (1983)
- Thomas Pynchon
- Philip Roth: Portnoyn tauti (1967)
- Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967)
- Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet (1988)
- Jostein Gaarder: Sofian maailma (1991)
- Toni Morrison: Jazz (1992)

Suomessa:
- Anna-Leena Härkönen
- Kari Hotakainen
- Rosa Liksom
- Arto Melleri
- Ilkka Remes


KADOTETTU SUKUPOLVI

¤ Gertrude Steinin, amerikkalais-juutalaisen kirjailijan, keksimä termi ensimmäisen maailmansodan aikaisista, sotaan kutsutuista kirjailijoista, joihin kuuluvat muun muassa Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, T.S Eliot, John Dos Passos ja Henry Miller. Ryhmään kuului myös paljon muita kirjalijoita.

¤ Kadotettua sukupolvea kuvaa hyvin Hemingwayn teos Ja aurinko nousee.


SOSIALISTINEN REALISMI

¤ Vuosina 1934-1991 sosialistisissa maissa, kuten Neuvostoliitossa käytetty taidemuoto, jonka muoto oli realistinen ja sisältö sosialistinen.

¤ Otettiin käyttöön Neuvostoliiton Kirjailijaliiton konferenssissa vuonna 1934, minkä jälkeen siitä tuli ainoa hyväksytty taidesuuntaus.

¤ Oli myös kulttuuripoliittinen suuntaus, jonka nimissä vallanpitäjät sensuroivat taidetta mielensä mukaan.

¤ Sosialistisen realismin isänä pidetään Maksim Gorkia, joka kirjoitti myös sosialistisrealistisen romaanin Äiti (1907).

¤ Vaikka monet ajan parhaista romaaneista kiellettiin, niin silti osa merkkiteoksista on jäänyt elämään, esimerkiksi Mihail Šolohovin Hiljaa virtaa Don.


HOMO NARRATICUS

¤ = 'kertova ihminen'

¤ Perinteisen kertovan romaanin paluu, 2000-luvun iskusana.

¤ Kertoja rakentaa itse maailmankuvansa arvoineen ja merkityksineen.


Saksan sodan jälkeiseen kirjallisuuteen on vaikuttanut eniten häviö sodassa, tuhottu isänmaa ja pettymys natsien kauheuksien paljastuttua. Kirjallisuudessa on seulottu ihmisen taipumusta hyvään ja pahaan. Itä-ja Länsi-Saksan yhdistyttyä kirjallisuus on pyrkinyt eheyttämään kansaa ja purkamaan traumoja. Samalla sosialistinen ja kapitalistinen elämäntyyli ovat törmänneet toisiinsa.

Ranskassa Jean-Paul Sartren eksistentiaalinen filosofia antoi uudelle sukupolvelle kielen ja kuvat uusien tunteiden kuvaamiselle. Muita teemoja olivat porvarillisen elämäntyylin kritiikki, erillisyys ja feminismi. Vuosituhannelle tyypillisesti kirjallisuudessa näkyviä sävyjä olivat esimerkiksi kaiho, ironia sekä aistillisuus.

Yhdysvalloissa New Yorkin juutalaiset uudistivat kirjallisuutta kritisoimailla amerikkalaista unelmaa ja naivismia sekä konservatismia ja poroporvalisuutta. Henkilökohtaiset paljastukset sekoittuvat kepeään älyllisyyteen sekä yhteiskunnalliset äänenpainot vakavaan filosofiaan. Tabujen käsittelyn aloittivat sodan jälkeisen ajan kirjailijat kirjoittamalla väkivallasta, seksistä ja huumeista.

Iso-Britanniassa kirjallisuuteen vaikuttaa, että maa oli ennen suuri siirtomaavalta ja yhä osa entisistä siirtomaista vaikuttaa vanhan emämaan kirjallisuuteen. Monet maan nykykirjailijoista ovat syntyneet Euroopan ulkopuolella, joten kirjallisuus on monikulttuurista. Vastakohtia, kuten fantasiaa ja todellisuutta, sekoitettiin.

Itä-Euroopassa Neuvostoliiton vallan alla kirjallisuus sai pysyä hyvin ahtailla. Sosialistinen realismi vaati kuvaamaan ihmisiä ihanteellisina ja menestyvinä, epäkohtia taas ei saanut esittää. Nykyään kuitenkin kuvataan ennen kiellettyjä aiheita, kuten köyhyyttä, korruptiota sekä yhteiskunnallista oveluutta. Runoilijat kokeilevat erilaisia runomuotoja.

Italiassa sekoitettiin onnistuneesti fantasiaa, arjen psykologiaa ja humoristista tapainkuvausta Calvinon toimesta. Calvinon romaanissa Jos talviyönä matkamies yhdistellään kirjallisuuden lajityyppejä ja toisiinsa sopimattomia aineksia.

Maailmansotien ajan kirjailijoita ja teoksia:

Yhdysvallat:
- Ernest Hemingway: Jäähyväiset aseille ja Vanhus ja meri
- John Steinbeck: Vihan hedelmät- Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
- Raymond Chandler: Syvä uni

Englanti:
- D.H Lawrence: Poikia ja rakastajia sekä Lady Chatterleyn rakastaja

Saksa:- Bertolt Brecht: Äiti Peloton ja Kolmen pennin ooppera (näytelmiä)

Espanja:
- Federico García Lorca: Veren häät, Ikäneito Rosita


KIRJALLISUUSNÄYTE: Kolme minuuttinovellia

Kyseessä on unkarilaisen István Örkényn kirjoittamia novelleja, jotka ovat osa hänen novellikokoelmaansa Minuuttinovelleja. Nimitykseen minuuttinovelli viitaten pätkät ovat lyhyitä ja nopealukuisia, ja siten ne sopivat luettavaksi aikakauden kiireisille ihmisille. Kaikki novellit ovat suurimmaksi osaksi dialogia, mikä antaa lukijalle tulkinnanvaraa. Novellit ovat jokainen tavallaan kytköksissä toiseen maailmansotaan; ensimmäinen pätkä sijoittuu keskitysleiriin, toisessa kuvataan natsismia ja kolmas kertoo venäläisistä sekä kielieroista. Sodan kauhujen käsitteleminen oli aikalaisille vaikeaa, joten Örkényn novellien humoristinen ja leikittelevä ote on ihailtava. Örkényn lyhytproosa on monimuotoista ja pohdiskeltavaa. Novellit antavat lukijalle ajattelemisen aihetta, ne ovat monitulkintaisia ja jättävät avoimia kohtia itse pääteltäväksi.




LÄHTEET:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kadotettu_sukupolvi
http://www.kookas.fi/articles/read/6909
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=249
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.tietoportti.com/Kadonnut_sukupolvi.html
http://en.wikipedia.org/wiki/The_lost_generation
http://www.aisnt.asn.au/documents/YORAM_HARPAZ.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Postmodernism
Käsikirja WSOY