Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!


Tervetuloa kurssin ÄI5 tehtävien pariin!

Sivun oikeasta reunasta löydät opettajan ohjeet ryhmätyöhön sekä linkin kurssikeskusteluun. Toivotan jokaiselle hauskoja ja hyödyllisiä hetkiä länsimaisen kirjallisuuden parissa työskennellessä.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Keskiaika

  • Länsi- Rooman tuhoutuessa 400- luvulla jKr. Eurooppaa kohtasi vuosisatoja jatkunut sotaisa sekasorto, joka kuihdutti kulttuurielämän lähes olemattomiin.
  • Euroopan yhdistäväksi tekijäksi ja kulttuurielämän säätelijäksi nousi roomalaiskatolinen kirkko.
  • Tieteen- ja taiteenalat, mukaanlukien kirjallisuus, alistettiin palvelemaan katolisen kirkon päämääriä. Myös ihmisten arkinen elämä oli täysin kirkon säädeltävissä.
  • Ihmiset tunsivat vahvasti olevansa osa paavien ja kuninkaiden hallitsemaa hierarkkista yhteisöä yksilöllisyyden korostamisen sijaan.
  • Sama päti myös taiteilijoihin, joiden täytyi pääsääntöisesti työskennellä vain kirkon ja sen oppien hyväksi. Harvoja heistä muistetaankaan nimeltä.
  • Taiteilijat ammensivat siis aiheensa Raamatusta ja kirkon perinteestä, mikä näivetti muunlaista ilmaisua.
  • Papisto vieroksui kansan keskuudessa vielä kytevää pakanauskoa ja siihen liittyviä kertomuksia ja taruja.
  • Keskiajan tavallinen kansa oli oppimatonta, ja vain harvat osasivat lukea tai kirjoittaa. Luostareista kuitenkin muodostui ajan opillisia keskuksia, joissa tutkittiin ja luettiin myös vanhaa, kristinuskoa edeltäneiltä ajoilta peräisin olevaa kirjallisuutta. Munkit tuottivat myös omaa kirjallisuutta, erityisesti latinankielistä hartauslyriikkaa.
  • Vuosituhannen vaihteessa hengellisen kulttuurin valta-asema kuitenkin murtui, ja maallistakin kirjallisuutta alkoi syntyä. Kansanviihdykkeeksi tarkoitetut kertomukset ja tarinat olivat kirkollisiin tuotoksiin verrattuina estottomia ja jopa säädyttömiä. Aikaa leimasikin vahva kaksijakoisuus; katolisen kirkon ankara kuri ja lihalliset kuvaelmat elivät rinnatusten.
  • Romanttisista ritaritarinoista muodostui tärkeä osa keskiajan kirjallisuutta. Pääosin naisille suunnatut kertomukset rakentuivat pitkälti uljas ritari ja hädässä oleva neito- teeman ympärille.

Moraliteetti: Oli keskiajalla maallikkojen luoma draaman muoto. Vaikka se oli maallikkojen luoma, käsitteli se uskonnollisia aiheita. Moraliteetit ohjeistivat keskiajan ihmistä hyvään elämään. Jokamies on tunnetuin moraliteetti 1400-luvulta. Siinä personifikoitiin uskonnollisia seikkoja kuten syntiä ja katumusta.


Kirjailijoita:
Keskiajalta ei tunneta nimeltä monia kirjailijoita, eikä heidän teoksistaan ole nykypäivänä tunnettuja kuin vain harvat. Keskiajalla kirjallisuus keskittyi vahvasti Raamatun aiheisiin, joten muita kuin Raamatun aiheista kertovaa tai uskontoa käsittelevää kirjallisuutta ei ole helppoa tuolta ajalta löytää.

Dante Alighieri: Oli yksi Keskiajan kuuluisimpia kirjailijoita. Hän oli myös yksi harvoista tunnetuista kirjailijoista. Dante syntyi Italiassa ja asui siellä koko elämänsä. Hän kirjoitti kuuluisan teoksensa Divina Commedia ( suom. Jumalainen näytelmä), joka kertoo Danten tekemästä matkasta helvetin ja kiirastulen kautta taivaaseen. Tämä runokokoelma jakaantuu kolmeen osaan helvetti, kiirastuli ja taivas, joista helvetti on kaikista suosituin osa. Danten Helvetti kertoo Dantesta, joka tekee matkaansa kohti taivasta oppaanaan Vergilius. Vergilius oli roomalainen runoilija.

Trubaduurit ja trubaduurikulttuuri:
Trubaduurit olivat 1100-luvun kierteleviä laulajia ja runoilijoita, jotka kiertelivät esiintymässä keskiajan linnoissa kuninkaille ja kuningattarille. He lauloivat omista tunteistaan ja rakkaudesta. Heidän runonsa ja laulunsa käsittelivät omakohtaisia aiheita ja trubaduurin omaa elämää, mikä ei ollut tyypillistä keskiajalla. Se kuitenkin toi virkistävää vaihtelua hoville. Saksassa trubaduurien lauluja kutsuttiin minnelauluiksi, niitä esitettiin Saksan linnanhoveissa. Minnelaulut olivat lemmenlauluja esitettyinä hovin naisväelle. Trubaduurikulttuuri levisi ympäri Eurooppaa ja se oli suosittu taiteen esitysmuoto. Trubaduurien laulut eivät käsitelleet kristillisiä eikä Raamatullisia aiheita, vaan ne käsittelivät maallisia ja tunteisiin liittyviä aiheita.

Mysteerit ja miraakkelit:
Mysteerit olivat dramatisoituja näytelmiä Raamatun tarinoista. Corpus christi oli paavi Urbanuksen keksimä Herran ruumiin juhla, joka juhlisti kevättä ja kristuksen ylösnousemusta. Sen aikana esitettiin jopa viittäkymmentä mysteerinäytelmää. Noiden mysteerinäytelmien aiheena oli Kristus. Miraakkelit olivat Pyhimysten ihmeteoista kertovia näytelmiä. Kuuluisin miraakkelin aihe oli Neitsyt Marian legenda. Molemmat näytelmätyypit olivat kirkon seremonioiden ulkopuolella, vaikka kertoivatkin Raamatun aiheista.

Runoanalyysi:
Walter von der Vogelweide- Lehmusten alla
  • Kuvaa toteutunutta onnea ja tyydytystä (lemmenkohtaus)
  • Käytetyt luonnon ominaisuudet symbolisia merkkejä, esimerkiksi lehmus -> rakastavaisten puu
  • Toistuva tandaradei- huudahdus vihjaa rakastavaisten ''leikin'' hilpeyteen
  • Uskonnollisia viittauksia harvassa
  • Poikkeaa muusta keskiajan trubaduuri-runoudesta huomattavasti
  • Ei kovin tyypillinen, koska paljon monipuolisempaa kuin muu runous keskiajalla


  
lähteet: http://wikipedia.org/wiki/Jumalainen_n%C3%A4ytelm%C3%A4, http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/10_keskiaika/
Mikkola Anna- Maria, Koskela Lasse
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, WSOY

2 kommenttia:

  1. Jako maalliseen (turbaduurirunouteen)ja uskonnolliseen kirjallisuuteen tulee hyvin esille. Enemmänkin voisi korostua syy siihen, että usein puhutaan myös kirjallisuudessa pimeästä keskiajasta: kielletään antiikin moninainen kirjallinen perintö ja kirkko hallitsee kattavasti myös sitä, mistä on hyväksyttävää kirjoittaa ja miten.

    Kannattaa vilkaista Käsikirjasta myös s. 303, jossa oleva Danten helvetin kaavio herättänee ajatuksia siitä, mikä synti lopulta onkaan vakavin. Kuinka paljon ajattelussa on tapahtunut muutosta?

    VastaaPoista
  2. Katoliselle kirkolle Maria on tärkeä; siitä ei voi päästä mihinkään. Eri asia kuitenkin on, onko kirkon luoma kuva hänestä oikea. On itseasiassa mielenkiintoista havaita, että kun verrataan katolisen kirkon luomaa kuvaa Mariasta siihen, mitä Raamattu hänestä kertoo, on kuin kyseessä olisivat aivan eri henkilöt. Sillä kun Raamatussa ei mainita Marian millään tavalla poikenneen muista ihmisistä ja häneen on vain joitakin lyhyitä viittauksia, niin on katolisen kirkon Maria suuri kuningatar-hahmo, joka toimii esirukoilijana, välittäjänä ja jopa pelastuksen välikappaleena. Samoin hänen maanpäällisen elämänsä uskotaan poikenneen muista siten, että hänen uskotaan olleen "tahraton neitsyt" eli henkilön, joka ei koskaan tehnyt syntiä.
    Niinpä kun ovat kyseessä erot katolisen kirkon Marian ja Raamatun välillä, on hyvä hieman tutkia näitä eroja. Eroavaisuuksia voidaan nähdä mm. seuraavissa asioissa:

    http://www.jariiivanainen.net/marianasema.html

    VastaaPoista