SYMBOLISMI JA MODERNISMI

SYMBOLISMI

L'art pour l'art eli taidetta taiteen vuoksi

• ransk. symbole "vertauskuva"
• Syntynyt Ranskassa 1800- luvun loppupuolella
• tarkoituksena pakeneminen arjen todellisuudesta toiseen todellisuuteen taiteen ja kirjallisuuden keinoin
• Aiheina yleensä esim. uni, kuolema, mielikuvitus ja aistillisuus
• Runot yleensä hyvin vertauskuvallisia, runsaasti symboleja, sointuvia sanoja ja soljuva rytmi
• Suomessa merkittävimpiä symbolisteja olivat Eino Leino, Kaarlo Sarkia ja Uuno Kailas

Ajan kirjailijoita ja teoksia:

Charles Baudelaire, Pahan kukkia (1857)
Arthur Rimbaud, Kausi Helvetissä (1873)
Stéphaneb Mallarmé, Faunin iltapäivä (1894)
Henrik Ibsen, Villisorsa (1884)

"Runo ei tarkoita, se on" Stéphane Mallarmé

Muodon puhtaus = Täsmällinen ilmaisu toisin kuin romantiikassa. Runon muoto on hillitympää ja tarkkapiirteisempää. Siinä oli musikaalisen ja proosarunouden piirteitä.


Impressionismi

• impressio= vaikutelma, saanut nimensä Claude Monet'n maalauksesta Impressio: Auringonnousu (1872)
• alkanut maalaustaiteesta 1800- luvun lopulla
• Impressionimissä tärkeää on juuri vaikutelmien kuvaaminen ja tunnelmien luominen.
• Kirjallisuudessa impressionismi nähdään lyhytproosien, lyriikan ja pienoisromaanien muodossa.
• Impressionismissa tärkeässä roolissa ovat aistivaikutelmat, jotka eivät kuitenkaan pyri vaikuttamaan syvällisesti mieleen
• Suomessa mm. Juhani Aho ja Mika Waltari

Ekspressionismi

• Syntynyt 1900- luvun alussa saksalaisesta maalaustaiteesta
• expressio= ilmaus, lähtöisin latinasta. Subjektiivisen tunnekokemuksen ilmaiseminen keskeisenä tekijänä.
• Maalaustaiteessa tekijän tunnetilojen on oltavat vahvasti näkyvissä.
• Sisäisäinen todellisuuden kuvaaminen on tärkeämpää kuin ulkoisten tapahtumien kuvaaminen.
• Saanut malleja muun muassa primitiivisestä taiteesta kuten Aasiasta ja Afrikasta.
• Kirjallisuudessa ekspressionismi näkyi runomittojen ja lauserakenteiden höllentymisenä sekä välimerkkien ja sidosrakenteiden poisjäämisenä.
• Symboleina olivat mm. sydän, aurinko, tuli ja veri
• Kieli oli erittäin monipuolista ja hyvin väri- ja tunnekylläistä.
• Suomessa Tulenkantajat (mm. Katri Vala)

Tsehovilaisuus

• Kertomataide joka on nimetty Venäläisen Anton Tsehovin mukaan.
• Tarkoittaa sanojojen kätkemistä rivijen väliin.
• Teksti usein jäävuoren kaltainen , pieni osa merkitystä aina näkyvissä ja suurempi kokonaisuus pinnan alla piilossa.

Bohemia

• Lähtöisin runoilija Arthhur Rimbaudista.
• Hänen bohemiansa oli tarkoitushakuista: hän uskoi mielin kaaoksen voivan vapauttaa kykyä nähdä enemmän

MODERNISMI

• Ei ole yksi yhtenäinen tyyli. Modernismi sisältää eri taiteen suuntauksia, tyylisuuntia ja taiteenaloja

Uusi runomuoto

• Ensimmäisen maailmansodan jäkeen vallinnut epävarmuus sekä kapina porvariston hyväuskosuutta vastaan houkutti kirjailijoita etsimään uusia sanoja, uusia muotoja sekä uusia kuvia maailmasta
• Eri puolilla Eurooppaa esitetyt vaatimukset uudenlaisesta runokilestä loivat uuden ruonomuodon.
• Uuden runomuodon tunnuksiksi tulivat arkipäivän puhekieli, loppusoinnuttomuus, vapaa mitta, täsmälliset, tarkkarajaiset runokuvat.

Tajunnan virta

• Sai alkunsa 1900- luvun keskivaiheilla James Joycen mukaan.
• Tajunnanvirtatekniikassa hylättiin tavanomaiset syyn ja seurauksen suhteet.
• Tekniikassa tarkasteltin maailmaa ihmisen tajunnan läpi ja kirjattiin mielen joutavimmatkin ailahdukset ja havainnot.
• Tässä tekniikassa katkaistiin ajatuskulkuja, sekoitettiin kuviteltu ja tosi toisiinsa sekä mennyt ja nykyinen.

Surrealismi

• Syntyi André Bretonin vuonna 1924 julkaiseman surrealistisen manifestin mukan.
• Surréel sur= päällä, ja réel= todellinen ransk.
• Surrealismi on ylirealismia. Se kuvaa todellisuutta omin keinoin.
• Kirjallisuudessa se tarkoitti sitä, että kielikuvat muuttuivat tärkeiksi, lisäksi tuli mukaan kollaasitekniikka eli erilaisten tekstien yhdistäminen
• Tekstin pintarakenteessa näkyi selvästi mahdottomuudet ja näennäinen järjettömyys.

Draamasta etsin eväitä

- luovaa lusikkaa.

Reppu täynnä

ilmaa kävelyä istumista

jugurttia banaaneja

pieniä koiria.

Valitsin kenkiä.

En nähnyt autoa, en kyytiä.

Repussa koiranilma.

Huopatossut jalassa palasin

kotiin

(Aila Lompola)

Absurdismi

• Hyvin paljon surrealismin kaltainen.
• Suosii paradokseja ja mielettömyyksiä teatterissa ja kirjallisuudessa.
• Pyrkii tulkitsemaan ahdistusta sekä elämän mielettömyyttä ja tarkoituksettomuutta

Futurismi

• Runoilija Filippo Tommaso Marinettin toiminnasta alkanut liike.
• Hyvin tulevaisuuskeskeinen ja optimistinen tyylisuunta
• Futuristit olivat kiinnostuneita modernin elämän vauhdista, koneista ja liikeistä.
• Futurismissa oli keskeistä lauserakenteiden rikkominen, sanojen rikkominen äänteiksi ja välimerkittömyys.
• Tyypillistä oli myös jaksottelun vapaus ja loppusoinnuttomuus.

Ólalaa,

olet vailla vertaa.

"Värinäyttö!" huusi pukumies.

Ja RyTmInEn taustavalo.

Tule ja Osta!

(Leena Hurmavaara)

Arthur Rimbaud'n runo KV s. 112

• Runsaasti symboleja
• Sanat sointuvia
• Rytmi soljuvaa
• Aistillinen ja kaunis, kuten symbolistisilla runoilla on tapana.

Paul Eluardin runo KV s. 114

• Kuin toisesta todellisuudesta, ei arkinen
• Romanttinen
• Aurinko symbolina (ekspressionismi)
• Erittäin vapaa runomuoto

Ezra Poundin runo KV s. 116

• Vaikuttava, yhteiskunnallinen runo
• Kuvaa todellisuutta, mutta ei suoraan
• Modernin runon piirteitä: vapaa runomuoto, ei-perinteinen aihe...
• Ei loppusointuja
• Kielikuvat

Lähteet:
Äidinkielen käsikirja
http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/sanataide/files/ismitiedostot
wikipedia.fi

POSTMODERNISMI JA MAAILMANSOTIEN AIKA

Aikakausi on alkanut ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja kattaa myös maailmansotien välisen ajan. Aikakauden päättymistä ei vielä tiedetä, sillä vasta seuraavat sukupolvet määrittelevät aikakauden loppumisen. Maailmansodat ovat suurimmat tekijät, jotka ovat vaikuttaneet aikakauden kulttuuriin. Euroopassa oli levotonta ja hermostunutta. Taloudellinen ja moraalinen toipuminen kesti kauan. Sotien takia tietysti propaganda on ollut hyvin yleistä ja monia teoksia, kuten Hitlerin Taisteluni, on kokonaan kielletty. Toisaalta taas aikakaudella on myös voinut vapaasti kirjoittaa mistä haluaa, rajoja on rikottu ja monia tabuja on nostettu esille kirjallisuuden kautta. Aikakaudella on ollut luvallista kirjoittaa yhdistelemällä eri tyylejä ja käyttää myös vanhojen aikakausien piirteitä, eli selkeitä rajoja ei ole. Kirjallisuus on monimuotoisempaa kuin ikinä.

POSTMODERNISMI

- kehittynyt 1900-luvun lopulla suoraviivaisen modernismin vastareaktioksi

- rakentuu entisaikojen tyylikausien pohjalta lainaten yksityiskohtia ja teemoja vanhoista teoksista

- kyseenalaisti ihmiskunnan kyvyn hallita ja selittää todellisuutta

- murentanut aatteillaan kristillisen kirkon asemaa


Postmoderni kirjallisuus

- lyhytproosa eli novellit suosittu kirjallisuudenlaji

- rönsyilevää, sirpalemaista, levotonta

- kerronta tunteetonta ja neutraalia

- päähenkilöt rauhattomia, ympäristöönsä sopeutumattomia ja identiteettinsä kadottaneita

- päähenkilönä oli usein hyvä ihminen, mikä auttoi lukijaa arvojen etsinnässä

- sukupuoliroolien murtuminen

- tyylikeinoina pastissi eli tyyli-imitaatio, intertekstuaalisuus, katkeileva kerronta, parodia, metafiktio (fiktio fiktiosta) sekä ironia

- ajan kirjallisuus tyyli ja kieli ovat kokeilevia, erilaisia rakennekokeiluja

- kansainväliset aiheet lisääntyivät


Kirjoja ja kirjailijoita

Maailmalla:
- Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies (1979)
- Umberto Eco: Ruusun nimi (1983)
- Thomas Pynchon
- Philip Roth: Portnoyn tauti (1967)
- Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967)
- Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet (1988)
- Jostein Gaarder: Sofian maailma (1991)
- Toni Morrison: Jazz (1992)

Suomessa:
- Anna-Leena Härkönen
- Kari Hotakainen
- Rosa Liksom
- Arto Melleri
- Ilkka Remes


KADOTETTU SUKUPOLVI

¤ Gertrude Steinin, amerikkalais-juutalaisen kirjailijan, keksimä termi ensimmäisen maailmansodan aikaisista, sotaan kutsutuista kirjailijoista, joihin kuuluvat muun muassa Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, T.S Eliot, John Dos Passos ja Henry Miller. Ryhmään kuului myös paljon muita kirjalijoita.

¤ Kadotettua sukupolvea kuvaa hyvin Hemingwayn teos Ja aurinko nousee.


SOSIALISTINEN REALISMI

¤ Vuosina 1934-1991 sosialistisissa maissa, kuten Neuvostoliitossa käytetty taidemuoto, jonka muoto oli realistinen ja sisältö sosialistinen.

¤ Otettiin käyttöön Neuvostoliiton Kirjailijaliiton konferenssissa vuonna 1934, minkä jälkeen siitä tuli ainoa hyväksytty taidesuuntaus.

¤ Oli myös kulttuuripoliittinen suuntaus, jonka nimissä vallanpitäjät sensuroivat taidetta mielensä mukaan.

¤ Sosialistisen realismin isänä pidetään Maksim Gorkia, joka kirjoitti myös sosialistisrealistisen romaanin Äiti (1907).

¤ Vaikka monet ajan parhaista romaaneista kiellettiin, niin silti osa merkkiteoksista on jäänyt elämään, esimerkiksi Mihail Šolohovin Hiljaa virtaa Don.


HOMO NARRATICUS

¤ = 'kertova ihminen'

¤ Perinteisen kertovan romaanin paluu, 2000-luvun iskusana.

¤ Kertoja rakentaa itse maailmankuvansa arvoineen ja merkityksineen.


Saksan sodan jälkeiseen kirjallisuuteen on vaikuttanut eniten häviö sodassa, tuhottu isänmaa ja pettymys natsien kauheuksien paljastuttua. Kirjallisuudessa on seulottu ihmisen taipumusta hyvään ja pahaan. Itä-ja Länsi-Saksan yhdistyttyä kirjallisuus on pyrkinyt eheyttämään kansaa ja purkamaan traumoja. Samalla sosialistinen ja kapitalistinen elämäntyyli ovat törmänneet toisiinsa.

Ranskassa Jean-Paul Sartren eksistentiaalinen filosofia antoi uudelle sukupolvelle kielen ja kuvat uusien tunteiden kuvaamiselle. Muita teemoja olivat porvarillisen elämäntyylin kritiikki, erillisyys ja feminismi. Vuosituhannelle tyypillisesti kirjallisuudessa näkyviä sävyjä olivat esimerkiksi kaiho, ironia sekä aistillisuus.

Yhdysvalloissa New Yorkin juutalaiset uudistivat kirjallisuutta kritisoimailla amerikkalaista unelmaa ja naivismia sekä konservatismia ja poroporvalisuutta. Henkilökohtaiset paljastukset sekoittuvat kepeään älyllisyyteen sekä yhteiskunnalliset äänenpainot vakavaan filosofiaan. Tabujen käsittelyn aloittivat sodan jälkeisen ajan kirjailijat kirjoittamalla väkivallasta, seksistä ja huumeista.

Iso-Britanniassa kirjallisuuteen vaikuttaa, että maa oli ennen suuri siirtomaavalta ja yhä osa entisistä siirtomaista vaikuttaa vanhan emämaan kirjallisuuteen. Monet maan nykykirjailijoista ovat syntyneet Euroopan ulkopuolella, joten kirjallisuus on monikulttuurista. Vastakohtia, kuten fantasiaa ja todellisuutta, sekoitettiin.

Itä-Euroopassa Neuvostoliiton vallan alla kirjallisuus sai pysyä hyvin ahtailla. Sosialistinen realismi vaati kuvaamaan ihmisiä ihanteellisina ja menestyvinä, epäkohtia taas ei saanut esittää. Nykyään kuitenkin kuvataan ennen kiellettyjä aiheita, kuten köyhyyttä, korruptiota sekä yhteiskunnallista oveluutta. Runoilijat kokeilevat erilaisia runomuotoja.

Italiassa sekoitettiin onnistuneesti fantasiaa, arjen psykologiaa ja humoristista tapainkuvausta Calvinon toimesta. Calvinon romaanissa Jos talviyönä matkamies yhdistellään kirjallisuuden lajityyppejä ja toisiinsa sopimattomia aineksia.

Maailmansotien ajan kirjailijoita ja teoksia:

Yhdysvallat:
- Ernest Hemingway: Jäähyväiset aseille ja Vanhus ja meri
- John Steinbeck: Vihan hedelmät- Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
- Raymond Chandler: Syvä uni

Englanti:
- D.H Lawrence: Poikia ja rakastajia sekä Lady Chatterleyn rakastaja

Saksa:- Bertolt Brecht: Äiti Peloton ja Kolmen pennin ooppera (näytelmiä)

Espanja:
- Federico García Lorca: Veren häät, Ikäneito Rosita


KIRJALLISUUSNÄYTE: Kolme minuuttinovellia

Kyseessä on unkarilaisen István Örkényn kirjoittamia novelleja, jotka ovat osa hänen novellikokoelmaansa Minuuttinovelleja. Nimitykseen minuuttinovelli viitaten pätkät ovat lyhyitä ja nopealukuisia, ja siten ne sopivat luettavaksi aikakauden kiireisille ihmisille. Kaikki novellit ovat suurimmaksi osaksi dialogia, mikä antaa lukijalle tulkinnanvaraa. Novellit ovat jokainen tavallaan kytköksissä toiseen maailmansotaan; ensimmäinen pätkä sijoittuu keskitysleiriin, toisessa kuvataan natsismia ja kolmas kertoo venäläisistä sekä kielieroista. Sodan kauhujen käsitteleminen oli aikalaisille vaikeaa, joten Örkényn novellien humoristinen ja leikittelevä ote on ihailtava. Örkényn lyhytproosa on monimuotoista ja pohdiskeltavaa. Novellit antavat lukijalle ajattelemisen aihetta, ne ovat monitulkintaisia ja jättävät avoimia kohtia itse pääteltäväksi.




LÄHTEET:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kadotettu_sukupolvi
http://www.kookas.fi/articles/read/6909
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=249
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.tietoportti.com/Kadonnut_sukupolvi.html
http://en.wikipedia.org/wiki/The_lost_generation
http://www.aisnt.asn.au/documents/YORAM_HARPAZ.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Postmodernism
Käsikirja WSOY

Valistus

• Oli 1700-luvulla
• Suosittiin kehittäviä ja opettavaisia aiheita.
• Asiaproosaa, tietopainoitteista kirjallisuutta
• Valistuskirjallisuuden tehtävänä oli ylistää järkeä ja saada tavalliset kansalaiset ajattelemaan
• Kuvattiin usein yksilöä

Ajankuvalle tyypillistä

• Valitus korosti tiedon ja järjen merkitystä. Aatteena se pyrki uudistamaan yhteiskuntaa. Valistusajattelijat halusivat edistää mm. tiedettä ja ihmisoikeuksia. Kuuluisimpia valistusfilosofeja olivat Voltaire, Rousseau ja Kant.
• Rationalismi tarkoittaa järkeen perustuvaa ajattelua, jossa kokemuksella hakittu tieto ei ole pätevä. Empirismi on rationalismin vastakohta. Empirismissä tieto perustuu siis kokemukseen.
• Sturm und Drang oli saksalainen liike 1700-luvun loppu puolella, joka painotti yksilön tunne-elämän voimakasta esittämistä. Se vaikutti musiikki- ja kirjallisuusmaailmassa. Tunnetuimmat liikkeen kannattajat olivat von Goethe ja Schiller.
• Kirjeromaani on romaanin alalaji ja nimensä mukaiseti muodostuu kirjeistä tai kirjeenvaihdosta.

Historialliset tapahtumat

• Englannissa ennakkosensuuri lakkautettiin 1695
• Yhdysvaltojen itsenäistyminen 1776
• Ranskan suuri vallankumous 1789-1799
• Liberalismi syntyi valistusajalla
• Sanomalehdistö kehittyi

Valistusajan kirjailijoita

• Daniel Defoe: Robinson Crusoe


• Jonathan Swift: Gulliverin retket


• Voltaire: Candide


• Jean- Jacques Rousseau: Emile eli kasvatuksesta

Jean-Jacques Rousseau, Emile ali kasvatuksesta 1762 (KV s.104)

• Rousseau kirjoittaa opettavaiseen ja asiantuntevaan sävyyn. Tekstissään hän kehottaa ihmisiä turvautumaan järkeen ja elämään aitoa ja luonnonmukaista elämää.
• Rousseau kuvaa ihmistä sellaisenaan kuin sen näkee. Ihmisellä on omatunto ja intohimo, jotka vastustavat toisiaan.
• Ihminen etsii ''kuviteltua onnea''. Se, mitä ihminen pelkää, tuntuu tulevan nopeammin lähemmäs ja lähemmäs; esimerkiksi kuolema.
• Teksti ei ole aivan tyypillinen valistusajalle, sillä Rousseau käyttää paljon omia tulkintojaan tekstissään.

Lähteet

• Käsikirja WSOY


• Kurssivihko 5: Teksti, tyyli ja konteksti WSOY


• materiaalit.internetix.fi


• http://www.peda.net/


• http://www.arthis.jyu.fi/

ANTIIKKI (700 eKr. - 500 jKr.)

Antiikki on vastakohtaisuuksien tyylikausi

• historiallisena aikakautena sotien, orjien ja keisarivallan aikaa
• syntysijana länsimaiselle tieteelle ja taiteelle sekä käsityksille oikeudesta ja demokratiasta
• jako kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuripiiriin, joista taiteessa keskeisempi on Kreikka

Antiikki luo pohjan länsimaiselle kirjallisuudelle

• jako lyriikkaan (laulettu runous), epiikkaan (kertova runous) ja draamaan (näytelmiin) luo pohjan nykyiselle jaolle lyriikkaan, proosaan ja draamaan
• näytelmäkirjallisuuden genret tragedia ja komedia muovautuvat uskonnollisista menoista
• taideteoriat saavat alkunsa, mm. Aristoteleen Runousopissa, joka loi käsityksiä taiteen olemuksesta ja muodosta
• syntyvät ensimmäiset eepokset: kreikkalaisen Homeroksen Ilias ja Odysseia sekä roomalaisen Vergiliuksen Aeneis

Antiikin aiheet pohjaavat vahvasti mytologiaan

• myytit ovat selityksiä maailmanjärjestyksestä ja ne pohjasivat antiikin aikana vahvasti jumaltarustoon
• jumalten ja puolijumalten (ihmisten ja jumalan jälkeläisten) tarinat ovat edelleen intertekstuaalisuuden lähteitä kirjallisuudessa
• mm. myytit Odysseuksesta, Oidipuksesta, Narkissoksesta, Prometheuksesta ja Pandorasta elävät edelleen osana länsimaista kirjallisuutta (Käsikirja 289-299)
• kreikkalaisilla jumalilla oli roomalaiset latinankieliset vastineensa, esim. ylijumalat Zeus - Juppiter ja kauneuden ja rakkauden jumalattaret Afrodite - Venus
• myös ihmiselämän aiheista, mm. yksinäisyydestä ja rakkaudesta, ammennettiin aiheita erityisesti lyriikkaan

Keskeisiä kirjailijoita teoksineen

• Aiskhylos: Oresteia / kreikkalainen tragediatrilogia
• Sofokles: Kuningas Oidipus / kreikkalainen tragedia
• Euripides: Medeia / kreikkalainen tragedia hurjistuneesta noitaprinsessasta ja hänen kostostaan
• Aristofanes: Sammakot, Pilvet, Linnut / kreikkalaisia komedioita
• Sapfo: Häälaulu / kreikkalaista lyriikkaa
• Catullus: Kaikki runous / roomalaista lyriikkaa
• Aisopos: Aisopoksen satuja / mm. kreikkalaisia faabeleita
• Ovidius: Rakastamisen taito, Metamorfooseja / roomalaista lyriikkaa ja opas viettelyyn
• Cicero: Vanhuudesta, Ystävyydestä / roomalaisia esseitä, puheita ja kirjeitä
• Tacitus: Germania / historian kirjoituksia

Sapfo ja Catullus - kaksi antiikin runoilijaa (KV s. 96)

• Sapfon runoon rakentuu puhuja ja kuulija: puhuja kuvaa runon sinän eli kuulijan hänessä aiheuttamia reaktioita tilanteessa, jossa sinällä on toinen rakastettu
• Catulluksen runossa kuulija on nimetty Catullukseksi itsekseen: runon puhujan voidaan ajatella myös ohjaavan itseään, antavan neuvoja minälleen onnettomassa rakkaudessa
• molempien runojen teemana on rakkaus ja sen aiheuttamat tuntemukset: ilo, intohimo, pelko, kärsimys ja pettymys
• molempien runojen rakenne on polveileva, ja säkeistöjako noudattelee ajattelun rytmiä sekä katkonaisuutta -> runomuoto on varsin hallittu ja harkittu, vaikka runot ovatkin vapaamittaisia
• Sapfon runossa korostuu aistillinen kuvasto: mustasukkaisuutta kuvataan useiden aistikokemusten ja personifikaatioiden sekä metaforien välityksellä
• Catulluksen runon kuvasto on konreettista ja tekemiseen keskittyvää: runsaat kehoitukset ja käskyt sekä tunteiden verhoaminen kysymyksiin luovat etäisemmän sävyn kuin Sapfon runossa
• runot heijastavat aikaansa mm. sukupuolirooleissa, mutta ovat toisaalta teemoiltaan ajattomia ja sitoutuvat yleisinhimillisiin tuntemuksiin
• runot kuvaavat antiikin ajan kahta tavoitetta: luoda ehjiä kuvauksia todellisuudesta ja samalla saavuttaa aito tunne, joka on kaikkien tunnistettavissa, ja tarjoaa oikotien todellisuuteen

Lähteet: Äidinkielen lukion oppikirjat Kieli ja tekstit, Käsikirja, Kivijalka