ROMANTIIKKA

· Romantiikan tyylisuuntaus syntyi 1700-luvulla Euroopassa ja sen valtakausi ajoittui 1780-1840.

· Sai alkuunsa Saksassa ja josta levisi sittemmin Ranskaan, Englantiin sekä vähitellen muihin Euroopan maihin.

· Alussa kirjallisuusfilosofian liike, mutta levisi muihin taideosa-alueisiin

· Suuntauksen nimesi saksalainen filosofi Friedrich Schelling.

· Saksassa oli liike oli voimakkaimillaan:

o Friedrich Schiller

§ Wilhelm Tell, Don Carlos

o Sturm und Drang

§ Yksilöllisyyden ratkaisun korostaminen ja oman tien hakeminen

· Jaetaan varhaisromantiikkaan sekä täysromantiikan kauteen.

· Vastavalistus

o Jean- Jacques Rousseau

o Syntyi vastareaktioksi valituksen järjen korostamiselle sekä klassistiselle estetiikalle.

· Puhkesi kukoistukseen Ranskan vallankumouksen aikaan.

· Ranskan vallankumous 1789

o Kannatti mielipiteen ja omatunnon vapautta.

o Ihmiset pyrkivät irtautumaan sekä tiedollisesti että yhteiskunnallisesti vanhoista aukroriteeteistä.

o Vapaus, veljeys ja tasa-arvo

· Romantiikan aikana painotettiin kiihkeitä tunteita, vapautta sekä mielikuvitusta. Myös kaikenlainen yliluonnollinen, henkimaailma ja ihmissielun pimeä puoli olivat osana tätä tyylisuuntaa.

· Melankolinen kaipuu on loputonta eikä sen rajaa pystytä koskaan täyttämään lopullisesti

· Äärimmäiset omakohtaiset kokemukset ei voitu jakaa muiden kanssa → romantiikkojen kärsimys sekä yksinäisyys.

· Romantiikka hiipui 1800-lopulla realismin syntyyn ja väistyi lopullisesti 1900-luvun alussa

Vastavallankumous valistukselle:

· Toisin kuin valistuksessa, kirjallisuudessa suosittiin irrationaalisuutta, usein kirjat olivat myös tarkoituksellisen epäloogisia. Romantiikka suosi mielikuvitusta ja tunteita yli järjen, tavoitteenaan arkipäiväisyyden ja rationaalisuuden pakeneminen; läpi romantiikan ajan kirjallisuuden kulkeekin tietoinen taistelu akateemista tyyliä vastaan.

· Valistuksenaikainen yhteiskunnan korostus korvattiin yksilön, erityisesti taiteilijan, vahvuudella ja erinomaisuudella.

· Esteettisyys ajoi käytännöllisyyden edelle.

Vahvojen tunteiden, kaipuun ja eskapismin aikaa

· Weltschmerz eli maailmantuska – maailma ei riitä mielikuvituksellisuuteen

· Kaipuun sininen kukka

o Runoilija Novaliksen keksimä käsite, saksalaisen romantiikan tunnuskuva

o Ikuinen kaipuu jostain suuremmasta tässä maailmassa

o Eskapismi eli todellisuuspakoisuus

§ Teemoissa näkyy kaipuu jostain arkea suuremmasta moraalin tilalle

o Suuret tunteet: onneton rakkaus, viha, suru, pelko, kaipuu, jännitys

o Vapauden kaipuu, seikkailut

o Yksilön korottaminen – sankaritekojen ihannoiminen

§ Mielikuvitus, oikullisuus ja selittämättömät tunteet ja asiat valistuksen järjen, hyödyn ja moraalin tilalle

Isänmaan ylistystä ja kummitusten ulinaa
Kansallisromantiikka:
Isänmaata, oman kansan perinteitä ja erikoisominaisuuksia korostava sekä ihaileva kirjallisuus.

· Historiallisista aineksista ammentaminen: Walter Scott, Alexandre Dumas

· Kiinnostus historiallisiin tapahtumiin ja niiden tutkiminen johtaa nykyaikaisen historiankirjoituksen syntyyn.

· Historian tutkiminen saa kirjailijat kiinnostumaan oman maansa kulttuuriperinteestä ja vaiheista, ns. "kansallistunto" herää.

o Kansanrunous, eepokset; Elias Lönnrot: Kalevala

· Kirjallisuudessa pyritään kuvaamaan kullekin kansalle ominaisia piirteitä ja romantisoidaan voimakkaasti ihmisten arkipäiväinen elämä; J.L. Runeberg: Saarijärven Paavo

· Ei luo realistista kuvaa oikean kansalaisen elämästä vaan maalailee runollisia mielikuvia.
→ Myöhemmin kansallistunnon kautta lähtee syntymään kansallinen realismi, joka pyrkii romantiikan vastaisesti kuvaamaan kansan eloa ja tuntoja realistisesti; Aleksis Kivi: Seitsemän Veljestä

Kauhuromantiikka:Yöpuolen teemoja ja jännitystä, tuntemattoman pelkoa ja rappioituneita mieliä

“Ihmiskunnan vanhin ja vahvin tunne on pelko, ja vanhin ja vahvin pelko on tuntemattoman pelko.” – H. P. Lovecraft

· Kauhuromantiikka on saanut paljon vaikutteita goottilaisuudesta ja keskiajalta, ja näiden aikakausien ihannointi on voimakkaasti läsnä.

· Tapahtumat sijoittuvat goottilaisen arkkitehtuurin miljööseen: linnat, tornit, täysikuu

· Keskiajan vaikutus on nähtävissä lähinnä kauhun luomisessa; keskiössä ovat keskiajan ilmapiirille tyypilliset irrationaaliset pelot ja ihmismielen synkkyyden selittämättömyys.

· Kauhuromantiikka voidaan pääpiirteissään jakaa kahteen tyyppiin:

o Yliluonnollisuuteen pohjautuva kauhu:

§ Kummitukset, hirviöt

§ uskonnolliset menot ja yliluonnolliset voimat; kiroukset, okkultismi, noituus, selittämättömät näyt.

o Psykologinen kauhu:

§ pirstaleinen mieli, hulluus, rappio, ahdistuneisuus

§ tuntemattoman pelko; kuolema

Kauhuromantiikan teemat ja miljööt ovat paljolti nykyään näkyvissä rock- ja heavy-kulttuurissa sekä muussa populääritaiteessa.

Dagon (muinainen jumalolento, joka esiintyy myös Lovecraftin novelleissa)

 

Sadut:Romantiikan ajalla eläinsadut eli faabelit nousivat jälleen.

· käsittelevät ihmisen elämää ja yhteiskuntaa personifioitujen eläimien kautta.

· Sadut ovat lähes aina moraalisesti opettavaisia, joissa ns. paha voima, väärä moraali, saa lopussa palkkansa.

· Grimmin veljekset

· H. C Andersen

Keskeisiä kirjailijoita ja teoksia:

- Lordi Byron - Childe Haroldin pyhiinvaellusmatka

- John Keats - Oodi satakielelle, Oodi kreikkalaiselle uurnalle

- Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo, Järki ja tunteet

- Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani

- Emily Brontë - Humiseva harju

- Victor Hugo – Pariisin Notre Dame, Kurjat

- Alexandre Dumas vanhempi – Kolme muskettisoturia, Monte-Criston kreivi

- Alfred de Musset – Vuosisadan lapsen tunnustuksia

- Aleksandr Puškin – Jevgeni Onegin, Boris Godunov

- Nikolai Gogol – Pietarilaisnovelleja, Kuolleet sielut, Reviisori

- Kauhuromantiikkaa:

- Edgar Allan Poe – kymmeniä novelleja ja runoja, mm. Korppi-runo ja Ligeia, Morella, Berenike ja Kielivä sydän –novellit

- H. P. Lovecraft – Dagon, Varjo Innsmouthin yllä, Cthulhun kutsu, Ulkopuolinen, Hän, joka tuli käymään, Herbert West – elvyttäjä, Unen seinämän takana

- Mary Shelley – Frankenstein

- Bram Stoker – Dracula

- Kansallisromantiikkaa:

- Eepokset: Kalevala, Beowulf, Rolandin laulu, Kalevipoeg, Niebelungeinlaulu, Cid, Edda (kansalliseepoksiksi, vanhoja taruja)

- J. L. Runeberg – Saarijärven Paavo

Goethe, Tennyson ja Krylov (KV s. 105)

· Goethe

o Vahvat, tunteelliset sanavalinnat

o Elävä kuvailu

o Voimakkaat tunteet pääosassa

· Tennyson

o Luonnon romantisoiminen

o Kaipuu yhteyteen jonkin suuremman (luonnon) kanssa

· Krylov

o Loppusoinnut

o Personifikaatiot

o Faabeli

o Perinteinen runo

LÄHTEET:
Wikipedia
Äidinkielen Käsikirja, WSOY
http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=67

http://koulutus.ulvila.fi/data/doc//kirjallisuus.htm

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm

http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/kansallisromantiikka_johdanto.html
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/sanasto/kansalli.html

SYMBOLISMI JA MODERNISMI

SYMBOLISMI

L'art pour l'art eli taidetta taiteen vuoksi

• ransk. symbole "vertauskuva"
• Syntynyt Ranskassa 1800- luvun loppupuolella
• tarkoituksena pakeneminen arjen todellisuudesta toiseen todellisuuteen taiteen ja kirjallisuuden keinoin
• Aiheina yleensä esim. uni, kuolema, mielikuvitus ja aistillisuus
• Runot yleensä hyvin vertauskuvallisia, runsaasti symboleja, sointuvia sanoja ja soljuva rytmi
• Suomessa merkittävimpiä symbolisteja olivat Eino Leino, Kaarlo Sarkia ja Uuno Kailas

Ajan kirjailijoita ja teoksia:

Charles Baudelaire, Pahan kukkia (1857)
Arthur Rimbaud, Kausi Helvetissä (1873)
Stéphaneb Mallarmé, Faunin iltapäivä (1894)
Henrik Ibsen, Villisorsa (1884)

"Runo ei tarkoita, se on" Stéphane Mallarmé

Muodon puhtaus = Täsmällinen ilmaisu toisin kuin romantiikassa. Runon muoto on hillitympää ja tarkkapiirteisempää. Siinä oli musikaalisen ja proosarunouden piirteitä.


Impressionismi

• impressio= vaikutelma, saanut nimensä Claude Monet'n maalauksesta Impressio: Auringonnousu (1872)
• alkanut maalaustaiteesta 1800- luvun lopulla
• Impressionimissä tärkeää on juuri vaikutelmien kuvaaminen ja tunnelmien luominen.
• Kirjallisuudessa impressionismi nähdään lyhytproosien, lyriikan ja pienoisromaanien muodossa.
• Impressionismissa tärkeässä roolissa ovat aistivaikutelmat, jotka eivät kuitenkaan pyri vaikuttamaan syvällisesti mieleen
• Suomessa mm. Juhani Aho ja Mika Waltari

Ekspressionismi

• Syntynyt 1900- luvun alussa saksalaisesta maalaustaiteesta
• expressio= ilmaus, lähtöisin latinasta. Subjektiivisen tunnekokemuksen ilmaiseminen keskeisenä tekijänä.
• Maalaustaiteessa tekijän tunnetilojen on oltavat vahvasti näkyvissä.
• Sisäisäinen todellisuuden kuvaaminen on tärkeämpää kuin ulkoisten tapahtumien kuvaaminen.
• Saanut malleja muun muassa primitiivisestä taiteesta kuten Aasiasta ja Afrikasta.
• Kirjallisuudessa ekspressionismi näkyi runomittojen ja lauserakenteiden höllentymisenä sekä välimerkkien ja sidosrakenteiden poisjäämisenä.
• Symboleina olivat mm. sydän, aurinko, tuli ja veri
• Kieli oli erittäin monipuolista ja hyvin väri- ja tunnekylläistä.
• Suomessa Tulenkantajat (mm. Katri Vala)

Tsehovilaisuus

• Kertomataide joka on nimetty Venäläisen Anton Tsehovin mukaan.
• Tarkoittaa sanojojen kätkemistä rivijen väliin.
• Teksti usein jäävuoren kaltainen , pieni osa merkitystä aina näkyvissä ja suurempi kokonaisuus pinnan alla piilossa.

Bohemia

• Lähtöisin runoilija Arthhur Rimbaudista.
• Hänen bohemiansa oli tarkoitushakuista: hän uskoi mielin kaaoksen voivan vapauttaa kykyä nähdä enemmän

MODERNISMI

• Ei ole yksi yhtenäinen tyyli. Modernismi sisältää eri taiteen suuntauksia, tyylisuuntia ja taiteenaloja

Uusi runomuoto

• Ensimmäisen maailmansodan jäkeen vallinnut epävarmuus sekä kapina porvariston hyväuskosuutta vastaan houkutti kirjailijoita etsimään uusia sanoja, uusia muotoja sekä uusia kuvia maailmasta
• Eri puolilla Eurooppaa esitetyt vaatimukset uudenlaisesta runokilestä loivat uuden ruonomuodon.
• Uuden runomuodon tunnuksiksi tulivat arkipäivän puhekieli, loppusoinnuttomuus, vapaa mitta, täsmälliset, tarkkarajaiset runokuvat.

Tajunnan virta

• Sai alkunsa 1900- luvun keskivaiheilla James Joycen mukaan.
• Tajunnanvirtatekniikassa hylättiin tavanomaiset syyn ja seurauksen suhteet.
• Tekniikassa tarkasteltin maailmaa ihmisen tajunnan läpi ja kirjattiin mielen joutavimmatkin ailahdukset ja havainnot.
• Tässä tekniikassa katkaistiin ajatuskulkuja, sekoitettiin kuviteltu ja tosi toisiinsa sekä mennyt ja nykyinen.

Surrealismi

• Syntyi André Bretonin vuonna 1924 julkaiseman surrealistisen manifestin mukan.
• Surréel sur= päällä, ja réel= todellinen ransk.
• Surrealismi on ylirealismia. Se kuvaa todellisuutta omin keinoin.
• Kirjallisuudessa se tarkoitti sitä, että kielikuvat muuttuivat tärkeiksi, lisäksi tuli mukaan kollaasitekniikka eli erilaisten tekstien yhdistäminen
• Tekstin pintarakenteessa näkyi selvästi mahdottomuudet ja näennäinen järjettömyys.

Draamasta etsin eväitä

- luovaa lusikkaa.

Reppu täynnä

ilmaa kävelyä istumista

jugurttia banaaneja

pieniä koiria.

Valitsin kenkiä.

En nähnyt autoa, en kyytiä.

Repussa koiranilma.

Huopatossut jalassa palasin

kotiin

(Aila Lompola)

Absurdismi

• Hyvin paljon surrealismin kaltainen.
• Suosii paradokseja ja mielettömyyksiä teatterissa ja kirjallisuudessa.
• Pyrkii tulkitsemaan ahdistusta sekä elämän mielettömyyttä ja tarkoituksettomuutta

Futurismi

• Runoilija Filippo Tommaso Marinettin toiminnasta alkanut liike.
• Hyvin tulevaisuuskeskeinen ja optimistinen tyylisuunta
• Futuristit olivat kiinnostuneita modernin elämän vauhdista, koneista ja liikeistä.
• Futurismissa oli keskeistä lauserakenteiden rikkominen, sanojen rikkominen äänteiksi ja välimerkittömyys.
• Tyypillistä oli myös jaksottelun vapaus ja loppusoinnuttomuus.

Ólalaa,

olet vailla vertaa.

"Värinäyttö!" huusi pukumies.

Ja RyTmInEn taustavalo.

Tule ja Osta!

(Leena Hurmavaara)

Arthur Rimbaud'n runo KV s. 112

• Runsaasti symboleja
• Sanat sointuvia
• Rytmi soljuvaa
• Aistillinen ja kaunis, kuten symbolistisilla runoilla on tapana.

Paul Eluardin runo KV s. 114

• Kuin toisesta todellisuudesta, ei arkinen
• Romanttinen
• Aurinko symbolina (ekspressionismi)
• Erittäin vapaa runomuoto

Ezra Poundin runo KV s. 116

• Vaikuttava, yhteiskunnallinen runo
• Kuvaa todellisuutta, mutta ei suoraan
• Modernin runon piirteitä: vapaa runomuoto, ei-perinteinen aihe...
• Ei loppusointuja
• Kielikuvat

Lähteet:
Äidinkielen käsikirja
http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/sanataide/files/ismitiedostot
wikipedia.fi

POSTMODERNISMI JA MAAILMANSOTIEN AIKA

Aikakausi on alkanut ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja kattaa myös maailmansotien välisen ajan. Aikakauden päättymistä ei vielä tiedetä, sillä vasta seuraavat sukupolvet määrittelevät aikakauden loppumisen. Maailmansodat ovat suurimmat tekijät, jotka ovat vaikuttaneet aikakauden kulttuuriin. Euroopassa oli levotonta ja hermostunutta. Taloudellinen ja moraalinen toipuminen kesti kauan. Sotien takia tietysti propaganda on ollut hyvin yleistä ja monia teoksia, kuten Hitlerin Taisteluni, on kokonaan kielletty. Toisaalta taas aikakaudella on myös voinut vapaasti kirjoittaa mistä haluaa, rajoja on rikottu ja monia tabuja on nostettu esille kirjallisuuden kautta. Aikakaudella on ollut luvallista kirjoittaa yhdistelemällä eri tyylejä ja käyttää myös vanhojen aikakausien piirteitä, eli selkeitä rajoja ei ole. Kirjallisuus on monimuotoisempaa kuin ikinä.

POSTMODERNISMI

- kehittynyt 1900-luvun lopulla suoraviivaisen modernismin vastareaktioksi

- rakentuu entisaikojen tyylikausien pohjalta lainaten yksityiskohtia ja teemoja vanhoista teoksista

- kyseenalaisti ihmiskunnan kyvyn hallita ja selittää todellisuutta

- murentanut aatteillaan kristillisen kirkon asemaa


Postmoderni kirjallisuus

- lyhytproosa eli novellit suosittu kirjallisuudenlaji

- rönsyilevää, sirpalemaista, levotonta

- kerronta tunteetonta ja neutraalia

- päähenkilöt rauhattomia, ympäristöönsä sopeutumattomia ja identiteettinsä kadottaneita

- päähenkilönä oli usein hyvä ihminen, mikä auttoi lukijaa arvojen etsinnässä

- sukupuoliroolien murtuminen

- tyylikeinoina pastissi eli tyyli-imitaatio, intertekstuaalisuus, katkeileva kerronta, parodia, metafiktio (fiktio fiktiosta) sekä ironia

- ajan kirjallisuus tyyli ja kieli ovat kokeilevia, erilaisia rakennekokeiluja

- kansainväliset aiheet lisääntyivät


Kirjoja ja kirjailijoita

Maailmalla:
- Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies (1979)
- Umberto Eco: Ruusun nimi (1983)
- Thomas Pynchon
- Philip Roth: Portnoyn tauti (1967)
- Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967)
- Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet (1988)
- Jostein Gaarder: Sofian maailma (1991)
- Toni Morrison: Jazz (1992)

Suomessa:
- Anna-Leena Härkönen
- Kari Hotakainen
- Rosa Liksom
- Arto Melleri
- Ilkka Remes


KADOTETTU SUKUPOLVI

¤ Gertrude Steinin, amerikkalais-juutalaisen kirjailijan, keksimä termi ensimmäisen maailmansodan aikaisista, sotaan kutsutuista kirjailijoista, joihin kuuluvat muun muassa Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, T.S Eliot, John Dos Passos ja Henry Miller. Ryhmään kuului myös paljon muita kirjalijoita.

¤ Kadotettua sukupolvea kuvaa hyvin Hemingwayn teos Ja aurinko nousee.


SOSIALISTINEN REALISMI

¤ Vuosina 1934-1991 sosialistisissa maissa, kuten Neuvostoliitossa käytetty taidemuoto, jonka muoto oli realistinen ja sisältö sosialistinen.

¤ Otettiin käyttöön Neuvostoliiton Kirjailijaliiton konferenssissa vuonna 1934, minkä jälkeen siitä tuli ainoa hyväksytty taidesuuntaus.

¤ Oli myös kulttuuripoliittinen suuntaus, jonka nimissä vallanpitäjät sensuroivat taidetta mielensä mukaan.

¤ Sosialistisen realismin isänä pidetään Maksim Gorkia, joka kirjoitti myös sosialistisrealistisen romaanin Äiti (1907).

¤ Vaikka monet ajan parhaista romaaneista kiellettiin, niin silti osa merkkiteoksista on jäänyt elämään, esimerkiksi Mihail Šolohovin Hiljaa virtaa Don.


HOMO NARRATICUS

¤ = 'kertova ihminen'

¤ Perinteisen kertovan romaanin paluu, 2000-luvun iskusana.

¤ Kertoja rakentaa itse maailmankuvansa arvoineen ja merkityksineen.


Saksan sodan jälkeiseen kirjallisuuteen on vaikuttanut eniten häviö sodassa, tuhottu isänmaa ja pettymys natsien kauheuksien paljastuttua. Kirjallisuudessa on seulottu ihmisen taipumusta hyvään ja pahaan. Itä-ja Länsi-Saksan yhdistyttyä kirjallisuus on pyrkinyt eheyttämään kansaa ja purkamaan traumoja. Samalla sosialistinen ja kapitalistinen elämäntyyli ovat törmänneet toisiinsa.

Ranskassa Jean-Paul Sartren eksistentiaalinen filosofia antoi uudelle sukupolvelle kielen ja kuvat uusien tunteiden kuvaamiselle. Muita teemoja olivat porvarillisen elämäntyylin kritiikki, erillisyys ja feminismi. Vuosituhannelle tyypillisesti kirjallisuudessa näkyviä sävyjä olivat esimerkiksi kaiho, ironia sekä aistillisuus.

Yhdysvalloissa New Yorkin juutalaiset uudistivat kirjallisuutta kritisoimailla amerikkalaista unelmaa ja naivismia sekä konservatismia ja poroporvalisuutta. Henkilökohtaiset paljastukset sekoittuvat kepeään älyllisyyteen sekä yhteiskunnalliset äänenpainot vakavaan filosofiaan. Tabujen käsittelyn aloittivat sodan jälkeisen ajan kirjailijat kirjoittamalla väkivallasta, seksistä ja huumeista.

Iso-Britanniassa kirjallisuuteen vaikuttaa, että maa oli ennen suuri siirtomaavalta ja yhä osa entisistä siirtomaista vaikuttaa vanhan emämaan kirjallisuuteen. Monet maan nykykirjailijoista ovat syntyneet Euroopan ulkopuolella, joten kirjallisuus on monikulttuurista. Vastakohtia, kuten fantasiaa ja todellisuutta, sekoitettiin.

Itä-Euroopassa Neuvostoliiton vallan alla kirjallisuus sai pysyä hyvin ahtailla. Sosialistinen realismi vaati kuvaamaan ihmisiä ihanteellisina ja menestyvinä, epäkohtia taas ei saanut esittää. Nykyään kuitenkin kuvataan ennen kiellettyjä aiheita, kuten köyhyyttä, korruptiota sekä yhteiskunnallista oveluutta. Runoilijat kokeilevat erilaisia runomuotoja.

Italiassa sekoitettiin onnistuneesti fantasiaa, arjen psykologiaa ja humoristista tapainkuvausta Calvinon toimesta. Calvinon romaanissa Jos talviyönä matkamies yhdistellään kirjallisuuden lajityyppejä ja toisiinsa sopimattomia aineksia.

Maailmansotien ajan kirjailijoita ja teoksia:

Yhdysvallat:
- Ernest Hemingway: Jäähyväiset aseille ja Vanhus ja meri
- John Steinbeck: Vihan hedelmät- Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
- Raymond Chandler: Syvä uni

Englanti:
- D.H Lawrence: Poikia ja rakastajia sekä Lady Chatterleyn rakastaja

Saksa:- Bertolt Brecht: Äiti Peloton ja Kolmen pennin ooppera (näytelmiä)

Espanja:
- Federico García Lorca: Veren häät, Ikäneito Rosita


KIRJALLISUUSNÄYTE: Kolme minuuttinovellia

Kyseessä on unkarilaisen István Örkényn kirjoittamia novelleja, jotka ovat osa hänen novellikokoelmaansa Minuuttinovelleja. Nimitykseen minuuttinovelli viitaten pätkät ovat lyhyitä ja nopealukuisia, ja siten ne sopivat luettavaksi aikakauden kiireisille ihmisille. Kaikki novellit ovat suurimmaksi osaksi dialogia, mikä antaa lukijalle tulkinnanvaraa. Novellit ovat jokainen tavallaan kytköksissä toiseen maailmansotaan; ensimmäinen pätkä sijoittuu keskitysleiriin, toisessa kuvataan natsismia ja kolmas kertoo venäläisistä sekä kielieroista. Sodan kauhujen käsitteleminen oli aikalaisille vaikeaa, joten Örkényn novellien humoristinen ja leikittelevä ote on ihailtava. Örkényn lyhytproosa on monimuotoista ja pohdiskeltavaa. Novellit antavat lukijalle ajattelemisen aihetta, ne ovat monitulkintaisia ja jättävät avoimia kohtia itse pääteltäväksi.




LÄHTEET:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kadotettu_sukupolvi
http://www.kookas.fi/articles/read/6909
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=249
http://aidinkieli5.wikispaces.com/Postmodernismi
http://www.tietoportti.com/Kadonnut_sukupolvi.html
http://en.wikipedia.org/wiki/The_lost_generation
http://www.aisnt.asn.au/documents/YORAM_HARPAZ.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Postmodernism
Käsikirja WSOY

Valistus

• Oli 1700-luvulla
• Suosittiin kehittäviä ja opettavaisia aiheita.
• Asiaproosaa, tietopainoitteista kirjallisuutta
• Valistuskirjallisuuden tehtävänä oli ylistää järkeä ja saada tavalliset kansalaiset ajattelemaan
• Kuvattiin usein yksilöä

Ajankuvalle tyypillistä

• Valitus korosti tiedon ja järjen merkitystä. Aatteena se pyrki uudistamaan yhteiskuntaa. Valistusajattelijat halusivat edistää mm. tiedettä ja ihmisoikeuksia. Kuuluisimpia valistusfilosofeja olivat Voltaire, Rousseau ja Kant.
• Rationalismi tarkoittaa järkeen perustuvaa ajattelua, jossa kokemuksella hakittu tieto ei ole pätevä. Empirismi on rationalismin vastakohta. Empirismissä tieto perustuu siis kokemukseen.
• Sturm und Drang oli saksalainen liike 1700-luvun loppu puolella, joka painotti yksilön tunne-elämän voimakasta esittämistä. Se vaikutti musiikki- ja kirjallisuusmaailmassa. Tunnetuimmat liikkeen kannattajat olivat von Goethe ja Schiller.
• Kirjeromaani on romaanin alalaji ja nimensä mukaiseti muodostuu kirjeistä tai kirjeenvaihdosta.

Historialliset tapahtumat

• Englannissa ennakkosensuuri lakkautettiin 1695
• Yhdysvaltojen itsenäistyminen 1776
• Ranskan suuri vallankumous 1789-1799
• Liberalismi syntyi valistusajalla
• Sanomalehdistö kehittyi

Valistusajan kirjailijoita

• Daniel Defoe: Robinson Crusoe


• Jonathan Swift: Gulliverin retket


• Voltaire: Candide


• Jean- Jacques Rousseau: Emile eli kasvatuksesta

Jean-Jacques Rousseau, Emile ali kasvatuksesta 1762 (KV s.104)

• Rousseau kirjoittaa opettavaiseen ja asiantuntevaan sävyyn. Tekstissään hän kehottaa ihmisiä turvautumaan järkeen ja elämään aitoa ja luonnonmukaista elämää.
• Rousseau kuvaa ihmistä sellaisenaan kuin sen näkee. Ihmisellä on omatunto ja intohimo, jotka vastustavat toisiaan.
• Ihminen etsii ''kuviteltua onnea''. Se, mitä ihminen pelkää, tuntuu tulevan nopeammin lähemmäs ja lähemmäs; esimerkiksi kuolema.
• Teksti ei ole aivan tyypillinen valistusajalle, sillä Rousseau käyttää paljon omia tulkintojaan tekstissään.

Lähteet

• Käsikirja WSOY


• Kurssivihko 5: Teksti, tyyli ja konteksti WSOY


• materiaalit.internetix.fi


• http://www.peda.net/


• http://www.arthis.jyu.fi/